Historiaa ennen rakentamista

Sivu sisältää seuraavia aiheita:

Laajasalon Yliskylän ensimmäisen kerrostaloalueen asemakaava, sekä sen- ja Yliskylän alueen luonnokset 1960-luvun alussa

 

Yliskylän luoteisosan asemakaavaselostus (Olli Kivinen v.1963), ei hyväksytty

 

Yliskylän luoteisosan asemakaavaselostus (Olli Kivinen v.1965), hyväksytty

Perustiedot

Asemakaava ja sen perustelut

Asemakaavaselostuksen tilastotiedot

 

ARKKITEHDIN ARKISTO - OLLI KIVINEN
Suomen Rakennustaiteen museon näyttelyn 10.12.2008 - 1.3.2009 Yliskylä aineistoa

Eräs Yliskylän kerrostaloasemakaavaluonnos (Rantamoottoritie Vartiosaareen asti?)

Reposalmen rannan terassikerrostalot

Kirkkosalmentien ja Jussaarenkujan kerrostalosisäpihat n. v.1966

Laajasalon Yliskylän ensimmäisen kerrostaloalueen asemakaava 1965 ja luonnokset, sekä Yliskylän alueen luonnokset 1960-luvun alussa

Toimittaja: Erkki Väliniemi ©  15.12.2005, lisäys 2.7.2007

Laajasalon ensimmäisen kerrostaloalueen asemakaava tehtiin sen Yliskylän luoteisosaan, eli nykyisen Kirkkosalmentien ja Henrik Borgströmintien väliselle alueelle. Alueen lähi- historiatutkimuksissani olen etsinyt esiin Yliskallion Huolto Oy:n 40v- historiaosaston muissa kirjoituksissa mainittuja seikkoja, joihin kuuluu mm. koko Yliskylän alueelle tehdyt useammat asemakaava ehdotukset, jotka ovat jääneet hyväksymättä.

Nämä ao. asemakaavan ja luonnokset olen saanut tähän esitykseeni Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolta ja niitä voi sitten nyt vaikkapa vertailla toteutuneeseen asemakaavaan ja nykytilanteeseen nähden.

Laajasalon ensimmäinen kerrostalo asemakaava ei ilmeisesti ollut mikään läpihuutojuttu, koska se hyväksyttiinkin vasta v.1965 rakennustöiden ollessa poikkeusluvalla jo hyvässä menossa vuonna 1963-1966 Kirkkosalmentien ja Köökarinkujan välisellä alueella. Tätä osaa alueesta on asemakaavaselostuksessa kutsuttu sen ensimmäiseksi soluksi. Toinen solu on Köökarinkujasta länteen ulottuva osa alueesta.

Esitysoikeus asemakaavakuviin: Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto sekä arkkitehti, professori Olli Kivisen oikeudenomistajana Oulun Yliopiston Arkkitehtuurin osasto (©).

Kuvassa on punakynällä reunustettu kaava-alue, joka on ensimmäinen vahvistettu kerrostaloalue asemakaava Laajasaloon vuodelta 1965, jonka arkkitehti, professori Olli Kivinen on tehnyt.

14.12.2008
------
Helsingissä Rakennustaiteen museossa on: ARKKITEHDIN ARKISTO - OLLI KIVINEN (10.12.2008 - 1.3.2009)- näyttely. Näyttelyssä on mukana mm. Yliskylän -Yliskallion alueen sekä -luoteis- ja -itäosan luonnos- ja loppupiirustuksia.

10.6.2009
Miltä näyttely näytti! Otteita näyttelyn Yliskylän osuudesta alempana -valokuvia ym..
------

Tuolloin jo suuri osa alueen rakennuksista oli rakennettu ja ensimmäiset asukkaatkin asuivat Jussaarenkuja 1 ja 3:ssa v.1964 lopulla.

Alueen keskellä on violetin punaiset alueet, joista alempi on nykyinen lasten päiväkoti tontti ja ylempi oli alueelle kaavaillun koulun tontti, joka sitten myöhemmin muutettiin asuntoalueeksi, kun myös Steiner koulu luopui alueen ympäristön asukkaiden vaatimuksesta tontin rakentamisesta.

Alueen muita merkittäviä muutoksia nykyaikaan (v. 2005) on sen kummankin vanhan ostoskeskuksen lopettaminen.

Koirasaarentie 1 ostokeskus purettiin pois ja rakennettiin tilalle uudehko rinnekerrostalo (v.2001) ja Kumianpään ostokeskuksen rakennus on myöhemmin muutettu omakotitaloksi. Koirasaarentien ja Laajasalontien kulmaukseen on rakennettu Laajasalon muunto- ja sähköasema. Tässä kaavassa ei näy alueen myöhempiä liikenteen ratkaisuja, joista 1970- luvun loppuun mennessä rakennettiin nykyinen Laajasalon moottorikatu.

Alueen aikaisemmasta asutuksesta ja sen taloista näkyy asemakaavapohjassa läpi heikosti piirrettyjä omakotitaloja ja muita talousrakennuksia, jotka ovat jääneet nykyisen kerrostalorakentamisen alle.

Tästä alueen tilastotietoihin!

Laajasalon asemakaavoituksen luonnokset Yliskylän alueista

Alla esitys asemakaavoituksen kuvitellusta kulusta aikajanalla, eli olen nämä luonnokset pistänyt lähinnä arvaamalla aika järjestykseen ja kommentoinut niitä joiltain osin. Jos jostain löytyy tarkempaa tietoa aiheesta, voin vielä palata tämän kirjoituksen versioon ja täydentää ja oikoa sen tietoja, jos mielenkiintoa asiaan jollain taholla syntyy.

1. "Saksalainen" Yliskylän 1. asemakaavaluonnos

   Eräs omituisuus, johon en ole saanut mitään selvitystä, on asemakaavapiirrosluonnos, jonka tekstit ovat saksan kielellä. Siinä on joitakin piirteitä, jotka ovat tulleet jopa lopulliseen asemakaavaan mukaan. Esim. Marunakujan tornitalot Yliskylän itälaidalla ovat tässä luonnoksessa mäen juuressa jollain tapaa paikoillaan ja paljon muitakin yhteneväisyyksiä löytyy toteutuneeseen kaavaan nähden. Sensijaan Riitankujan kallioilla ei ole luonnoksen mukaista mutkittelevaa pitkää kerrostaloa eikä Jussaarenkujan taustan "Yliskallion" laen reunoja ole myöskään täytetty käärmemäisesti kiemurtelevilla kerrostalokolosseilla vaikka ne myös esiintyvät Olli Kivisen ensimmäisissä asemakaavaluonnoksissa.

   Vastikään (keväällä 2005) esitetty kaupunkisuunnitteluviraston esittämä kaavamuutosehdotus Yliskylän keskustan kiinteyttämiseksi näyttäisi kuitenkin olevan lähempänä tätä kaavaluonnosta ostokeskusalueen kohdalla, kun se oltaisiin siirtämässä Laajasalontien reunaan, kuten tässä "saksalaisluonnoksessa" se on piirretty. Reposalmentien liittymä on tässä vähän samanlainen kuin Herttoniemen ympyrä Itäväylällä ja tierampit ovat tässä luonnoksessa olemassa kaikkiin Laajasalontien suuntiin. Myös metron linjaus Herttoniemestä päin näkyy luonnoksessa.

   Vertailun vuoksi voisimme katsoa Pihlajamäki Arkkitehtuuripolku- sivustoa, jossa on esitelty Olli Kivinen Pihlajamäen asemakaavarunkosuunnitelman tekijäksi jo ennen Laajasalon luoteisosan alueen asemakaavan lopullista hyväksymistä.

   
   
   

2. Yliskylän luoteisosan 1. asemakaavaluonnos

   Pihlajamäen asemakaavoissa on samanlaisia muotoja, kun Laajasalon Yliskylän luoteisosan ensimmäisessä luonnoksessa on esiintynyt. Piirsihän Olli Kivinen Pihlajamäen kaavarungot v. 1960-1961, eli ennen Laajasalon asemakaavoja. Yhtäläisyyksiä niistä löytyykin, ainakin luonnosasteella. Näitä muotoja ovat mm. pitkät, alle 90 ° kääntyilevät talot, joita Pihlajamäestä edellisen linkin mukaan löytyy. Samanlaisia ei kuitenkaan Laajasaloon tehty, vaan Laajasalon- Yliskylän länsipuolen ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin pitkissä taloissa suoraviivaisilla 90 ° mutkilla, joita asemakaavaselostus mainitsee kevennetyn lukuisilla läpitalon kulku- ja maisemanäkymien aukoilla.

   Vieressä on kuitenkin Olli Kivisen Laajasalon Yliskylään tekemä, ehkä eräs ensimmäisistä asemakaavaluonnoksista, joka noudattelee edellistä "saksalaiskaavaa" joiltain osin. Mukana on mm. nuo pitkät kiemurtelevat kivitalokolossit sekä iso liikenneympyrä. Tämä luonnos on päivätty lokakuulle v.1960, eikä siis myöskään ole hyväksytty kaava.

   
   
   

3. Yliskylän luoteisosa 2. asemakaavaluonnos osana rantamoottoritiesuunnitelmaa?

   

   
   Viereisessä kaavaluonnoksessa on Yliskylään piirretty metroasema ja raiteet tulevat Herttoniemestä päin. Asema on n. nykyisen Yliskyläntien kohdilla. Iso eritasoristeys liikenneympyrä on viety eteläänpäin ehkä n. Koirasaarentien paikkeille ja siitä lähteekin puistomaiset moottorikadut kumpaankin suuntaan, sekä itään, että länteen.

   Lieneekö asemakaavaan huomioitu silloin 1960-luvulla esiintynyt suunnitelma ns. rantamoottoritien rakentamisesta, joka kulkisi Espoon, Helsingin ja Sipoon rantoja pitkin. Joku on minulle joskus kertonut, että Laajasalon moottorikatu on ensimmäinen osuus tuota suunnitelman toteutusta, mutta pitäneekö paikkaansa?

   < lisäys 6.7.2008
   Em. esityksen arvio perustunee ns. Smith-Polvinen liikennesuunnitelmaan, ( julkaistu v.1968 ) jossa kerrotaan Smith-Polvisen vaihtoehdot- kohdassa että, Laajasaloon tulisi 0- vaihtoehdon mukaan metro Herttoniemen metroasemalta päin. Moottoritie vaihtoehto löytyy D- vaihtoehdossa kantakaupungista Liisankadun ja Tervasaaren yli Laajasaloon ja edelleen Vartiosaaren yli itäänpäin Vuosaareen. Helsingin metropäätös syntyikin sitten jo vuonna 1969. >

   
   
   

4. Yliskylän länsipuolen (luoteisosan) eli "Yliskallion", 1. rakennusvaiheen luonnos

   

   
   Viereisessä asemakaavaluonnoksessa on keskitytty Laajasalon ensimmäiseen kerrostaloalueeseen, joka käsitti 12 taloyhtiötä (13), joilla oli kolme erillistä lämpöyhtiötä (4) jotka sijaitsivat joidenkin rakennuskolossien päädyissä ja ostokeskuksen, jota joissain yhteyksissä on nimitetty Laaja-aitaksi sen itäpäässä olleen K-kaupan mukaan. Oheisessa luonnoksessa alue on jo muotoutunut lähelle lopullista asuaan. Nykyinen Köökarinkuja 3:n taloyhtiö on hyväksytyssä versiossa ilman loppupään etelään kääntyvää häntää, koska siihen rakennettiin Köökarinkuja. Myös alueen sisäpihojen tiet on lopullisessa versiossa jonkin verran tästä muuttuneet.

   
   
   

5. Yliskylän luoteisosan asemakaavan 3. luonnos

   

   
   Viereinen kuva esittää asemakaavaluonnosta, jossa on jo lähes kaikki oikein, mutta joitain muutoksia siihenkin vielä on tullut. Kirkkosalmentie on jo paikoillaan, mutta Köökarinkuja puuttuu vielä kokonaan ja tieyhteys tuonne "Yliskallion" lakialueille kiertää Orisaarentien kautta. Sittemmin lopulliseen kaavaan on Köökarinkuja 3:n taloyhtiöstä jouduttu ottamaan talon kääntyvä häntä pois paikalle tulleen Köökarinkujan takia.

   Tässä kaavassa on kuitenkin "Yliskallion" laki täytetty arvatenkin rivitaloilla, jotka sitten lopullisessa kaavassa v.1965 puuttuivat. Siinähän oli se koulutontin varaus, joka sitten myöhemmin on taas kuitenkin muuttunut tämän kuvan rivitaloalueen sijasta pienkerrostaloalueeksi, joka siellä nyt on. Se on vain kuitenkin hivenen jätetty kallion lakihuippujen viereen ja etelämmäksi. Kuvassa taitaa myös olla se kaavailtu koulurakennus ja päiväkoti, jotka olisivat olleet lähempänä Jussaarenkuja 4 ja Koirasaarentie 3 taloyhtiöitä.

   Asemakaavassa Laajasalon moottoritie tai katu on ylitetty Yliskylän kohdalla kahdella sillalla, joista toinen pohjoisempi ilmeisesti noudattelee vanhaa Laajasalontietä ja jossa on liityntä Yliskylään ja toinen on Reposalmentien kohdalla, josta on liityntä Yliskylästä pois etelään päin. Se on siis erilainen, kuin nykyisen yhden sillan liitynnät, josta puuttuu yhteys Laajasalontielle etelään. Koirasaarentien liittymä on järjestetty myös eritaso silloilla ja liittymillä Laajasalontiehen tässä esityksessä.

   
   
   

6. Yliskylän luoteisosan asemakaavan 4. luonnos

   

   
   Seuraavassa on lähes lopullinen asemakaava toteutuneiden rakennusten osalta. Kaavassa oleva koulu "Yliskallion" laelta edelleen puuttuu, eikä ehkä tuo päiväkotikaan tuon mallinen nyt ole, mutta Köökarinkuja on jo löytynyt paikalleen. Samoin Kirkkosalmentieltä lähtevä kävelysilta Laajasalon moottorikadun yli on paikoillaan.

   Sen sijaan moottorikadun päällä on kaikenlaista rakennelmaa, jota ei nyt siellä ole. Näyttäisi olevan mahdollinen metroasema kävelytiesillan kohdalla ja sen sivussakin on Laajasalontien katukuilun päälle rakennettu kansi, jolla ei näy kaavassa mitään. Lieneekö toriaukea?

   Jollain lailla tuntuu siltä, että tuota avointa moottorikatua on yritetty jollain tavoilla kaventaa ja osittain jopa häivyttää kokonaan maisemaa pilaamasta. Kuvasta ei näy, että mihin on ajateltu Laajasalon iso ostokeskus sijoittaa, mutta arvatenkin aivan Laajasalontien reunaan, ellei jopa osittain sen päälle?

   Laajasalontien ylittää tässä kaavassa useampi silta Yliskylän kohdalla ja siinä näyttäisi olevan rinnakkaistie sen kummallakin puolella. Myös omituiset tyhjät "kansikohdat" on jätetty Laajasalontien päälle metroaseman pohjois- ja eteläpuolelle, kuin odottamaan tulevaa kansirakennetta.

   
   

Tämän asemakaavaluonnoksen jälkeen en ole löytänyt lähempänä olevaa toteutuneen asemakaavan mukaista luonnosta, kuin tämän jutun alussa oleva värillinen lopullinen hyväksytty Laajasalon ensimmäinen kerrostalo asemakaava v. 1965.

Näiden asemakaavojen liitteeksi olen kopioinut "Yliskallion", eli Laajasalon Yliskylän ensimmäisen luoteisosan asemakaavaselostukset, jotka löytyvät tässä sivulla alempana. Niitä on kaksi, eli ensimmäinen vuodelta 1963, jota ei hyväksytty ja toinen, joka hyväksyttiin vuonna 1965. Niillä on aivan pieni keskinäinen ero, jonka voitte vaikkapa arvoituksena selvittää!

Niistä pystyy saamaan käsityksen alueen luonnon olosuhteista ja maaperästä sekä selostuksen alueen rakentamisen kokonaisuudesta sekä rakentamismahdollisuuksista.

Sivun alkuun

HELSINKI LAAJASALO

YLISKYLÄN LUOTEISOSA / ASEMAKAAVA / OLLI KIVINEN / 1963

Asemakaavaselostus, koskee elokuun 15 päivänä 1963 päivättyä prof. Olli Kivisen laatimaa asemakaavaa osalle Helsingin kaupungin 49:ttä kaupunginosaa ( Laajasalo - Yliskylä )

1  Vireillepano

1.1  Aloite asemakaavan laatimisesta ko. alueelle on tehty Helsingin kaupungin taholta.

2  Alueen kaavat. yleissuunnitelmat ja rakennuskiellot

2.1  Vahvistettava alue kuuluu Helsingin kaupungin yleiskaavaehdotuksen piiriin ja on se tässä ehdotuksessa varattu asuntoalueeksi.

2.3  Alueelle ei ole aikaisemmin laadittu asemakaavaa.

2.4  Alueella on voimassa Helsingin kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys.

2.5  Alueella on voimassa rakennuskielto, joka perustuu kaupungin valtuuston päätökseen asemakaavan laatimisesta tälle alueelle 21.12.1960.
Rakennuskieltoa on viimeksi jatkettu Sisäasiainministeriön päätöksellä 3.1.1963.

4  Perustiedot

4.1  Kaava-alue käsittää osan Helsingin kaupungin 49 :ttä kaupunginosaa (osan Laajasalon Yliskylää ja pienen osan Laajasalon Tullisaarta).
Idässä alue rajoittuu nykyiseen Laajasalontiehen, etelässä. öljysatamille johtavaan Koirasaarentiehen, lännessä on suurin piirtein rajana Henrik Borgströmintie, pohjoisessa alueen raja kulkee Yliskylän lahden poikki.

4.2  Maastollisesti ja maisemallisesti alue muodostaa hyvin selvän kokonaisuuden. Sitä hallitsee kaksi osittain paljaskallioista kukkulaa, jotka reunoiltaan laskeutuvat paikoin jyrkästikin. Kun alue toisaalta rajoittuu meren lahteen ja toisaalta saavuttaa +33.00 tason, ovat korkeuserot suhteellisen suuret.
Asemakaava-alueen maaperän muodostavat pääosaltaan kallioperustaiset ja paikoitellen jyrkkäpiirteiset moreenimäet, joissa rakennukset voidaan yleensä perustaa verrattain vaivattomasti kallioon tai välittömästi tämän päällä olevaan moreeniin. Alueen alavimmissa kohdissa on asemakaavan suunnittelua edeltävissä tutkimuksissa tavattu enimmillään n. 4 m paksuinen savikerros ja tämän alapuolella löyhinä kerroksina hiesua, hietaa ja hiekkaa. Nämä alueosat on kuitenkin pääosaltaan suunniteltu jätettäviksi rakentamatta ja perustusten normaalia syvemmälle ulottamisesta syntynee lisäkustannuksia ainoastaan kahden kerrostalotontin ja mahdollisesti kahden rivitalotontin osalla vastaten yhteensä n. 100 m kerrostalopituutta ja n. 20 rivitaloasuntoa. Katu- ja viemärirakennustöissä ei tule esiintymään erityisiä pohjarakennusteknillisiä vaikeuksia.

Alueen puusto on kokonaisuutena vaihteleva. Koillisosassa on järeäkasvuinen kaunis mäntymetsikkö, joka alueen suunnittelussa on huomioitu jättämällä se puistoalueeksi. Yliskylänlahteen rajoittuvalla rantavyöhykkeellä on havupuuvaltaista sekametsää, rantavyöhykkeen keskivaiheilla olevan pienen niemekkeen peittää kaunis koivikko. Alueen kaksi kukkulaa taas ovat pientä mäntyä ja kuusta kasvavia. Toisen kukkulan rinteellä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu "muhkuramänty".

4.3  Vahvistettava alue on rakentamatonta, muutamia vuokramaalla olevia omakotitaloja lukuunottamatta Yliskylän lahteen rajoittuvalla rantavyöhykkeellä, alueen koilliskulmassa ja alueen kaakkoiskulmassa.

4.4  1. 2 Nykyisin ei alueen rakennuksissa ole vesijohtoa eikä viemäriä.

4.5  Alueen länsipuolen ( n. 23 ha ) omistaa Helsingin kaupunki. Itäpuoli ( n. 17,5 ha ) on yksityisessä omistuksessa. Luoteisosassa olevalla niityllä on Helsingin ev .lut. seurakunnille varattu uurnalehtoalue. Koska kyseinen alue on hyvin lähellä asutusta, on sen siirtämisestä käyty neuvotteluja, jolloin on ehdotettu uurnalehdolle uutta paikkaa Tullisaaren alueelta nyt vahvistettavan alueen ulkopuolelta.

4.8  Nykyisten vuokramaalla olevien puutalojen kunto on paria kolmea poikkeusta lukuunottamatta suhteellisen huono.

4.9  Liikenne alueelle tapahtuu sitä ympäröiviltä teiltä Laajasalontieltä, Koirasaarentieltä ja Henrik Borgströmintieltä, mutta on luonnollisesti vähäistä.

6  Asemakaava ja sen perustelut

6.1  Nyt vahvistettava kaava-alue on osa niistä alueista, jotka Laajasalon halki jatkuvana vyöhykkeenä on yleiskaava-ehdotuksessa varattu asuntoalueiksi. Alue on sen mukaisesti suunniteltu yksinomaan asuntoalueeksi tarvittavine myymälärakennuksineen, yleisine rakennuksineen sekä urheilu- ja vapaa-alueineen.

Se tarjoaakin maastollisesti ja maisemallisesti edellytykset viihtyisän asuntomiljöön muodostamiselle, ja maaperänsä puolesta se luo hyvät edellytykset rakentamisen teknilliselle suoritukselle, joskin korkeus erot kuten edellä on mainittu tuovat omat vaikeutensa.

Alueen sijainti Laajasalon yleissuunnitelman huomioonottaen tarjoaa hyvät yhteydet sekä syntyvään liikekeskustaan että tämän ympärille mahdollisesti sijoittuviin yleisiin rakennuksiin samoinkuin vapaa-ajan viettoa ajatellen puistoalueisiin, urheilu- ja uima-alueisiin sekä tietenkin merelle.

Suunnitelmassa on pyritty suhteellisen tiiviisiin rakennusryhmiin lähinnä siitä syystä, että käytettävissä olevasta alueesta mahdollisimman suuri osa voitaisiin säilyttää luonnonvaraisena viheralueena samalla kun rakennettu alue tarjoaisi lähtökohdan paitsi taloudelliselle toteuttamiselle myös vapaa-alueen vastakohtana suljetummalle "kaupunkimaiselle" piharyhmitykselle, jossa mm. lasten leikkialueet sijaitsevat.

Kaava-alueen ratkaisu on periaatteessa seuraava: Kerrostaloryhmät, joita voidaan eroittaa kaksi, reunustavat kukkuloiden itä-, etelä- ja länsirinteitä ja seuraavat kokoojakatujen varsia. Kokoojakatujen ja asuntopihojen välillä sijaitsevat paikoitusalueet. Asuntopihoista on välitön yhteys vapaa-alueisiin. Asuntopihojen ajoneuvoliikenne on rajoitettu pakolliseen huoltoajoon. Vapaa-alueiksi on varattu koillisosan kaunis mäntymetsikkö, rantavyöhyke, länsiosan pientaloryhmiä lukuun ottamatta sekä suuremman kukkulan laki osittain. Kaava-alueen yleiset rakennukset sijaitsevat keskeisesti vapaa-alueen ympäröimänä ja jalankulkumahdollisuuksin asuntokortteleista. Tarpeelliset myymälätilat sijaitsevat asuntokortteleiden välittömässä läheisyydessä.

6.1  Asuntokorttelit käsittävät sekä kerrostalotontteja että pientalotontteja. Kerrostalot on jaettu kahdeksi soluksi, joista itäinen käsittää 13 tonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 51 620 m² kerrosalaa. Kerrosmäärä rakennuksissa vaihtelee kolmesta kuuteen, maaston vaihtelun mukaan, kattolista kussakin rakennuksessa on tasainen.

Läntinen solu käsittää 5 kerrostalotonttia, joiden rakennusoikeus yhteensä 28 450 m² kerrosalaa. Kerrosmäärä vaihtelee kolmesta neljään maaston vaihteluista riippuen. Tarkoituksena on, että kumpikin soluista rakennetaan yhtenäisen suunnitelman mukaan, jolloin luodaan edellytykset yhtenäisen kokonaisvaikutuksen syntymiselle) mitä asemakaavan mukainen ryhmittely edellyttää, samoin pihamuodostelmat edellyttävät yhteistä suunnitelmaa ja yhteistyötä eri asuntotonttien kesken. Rakennusten ympäröimät piha-alueet on rauhoitettu ajoliikenteeltä. Yleiselle jalankululle ja huoltoliikenteelle varatut väylät on asemakaavassa merkitty suhteellisen leveiksi, tarkoituksena on ollut luoda mahdollisuus maastossa luontevasti kulkevien teiden syntymiselle. Pitkien rakennusmassojen muurimaista vaikutelmaa on pyritty keventämään määräämällä rakennuksien pohjakerroksiin läpimeneviä aukkoja, jotka sallivat sekä näkö- että kulkuyhteyden puolelta toiselle.

Alueella on kolme AR-korttelia, joissa yhteensä 5 tonttia. Kerrosalamäärä yhteensä 9 250 m², jolloin korttelissa 49053 on laskettu kerrosalaa 150 m²/ asunto ja kortteleissa 49054 ja 49055 250 m²/ asunto. Yksi kortteli ( kortteli 49053 ) on tarkoitettu atriumtaloille ja kaksi korttelia ( korttelit 49054 ja 49055 ) rivitaloille. Näiden rakennusten sijoituksessa on otettu huomioon ennenkaikkea sijaintipaikan rauhallisuus, jotta ne edut joita pientaloasunto perheelle pystyy tarjoamaan, eivät jäisi käyttämättä levottoman sijoituspaikan tai jonkin muun ulkopuolisen tekijän vaikutuksesta. Samalla on sijoitettu pientaloasutus asemakaava-alueelle sinne, missä luontoa on pyritty säästämään, koska puuston ja koko maiseman jatkuvuus näin on ainakin visuaalisessa mielessä turvattu.

Suunnitelman mukaan Laajasalon liikekeskus rakennetaan nyt vahvistettavan asemakaava-alueen välittömään läheisyyteen, sen itäpuolelle. Sinne on tarkoitus keskittää mahdollisuuksien mukaan muu liike-elämä.

Paikoitus asuntokerrostalojen autoja varten on järjestetty erillisille AP-tonteille, joihin on välitön pääsy kokoojakaduilta ja, jotka jäävät varsinaisten piha-alueiden ulkopuolelle. Tarkoitus on, että AK-tontit saavat tilaa AP-tonteilla tarvitsemiensa autopaikkojen suhteessa. Varsinaisille AK-tonteille sallitaan paikoitusta vain erikoisesti sitä varten varatuille paikoille ja asemakaavassa ilmoitetuille automäärille. Näin on pyritty luomaan "autovyöhyke" kokoojakatujen ja piha-alueiden välille, jolloin viime mainitut voidaan varata turvallisuutta vaarantamatta oleskelulle ja lasten leikeille, sekä toisaalta pihamaiden kauneuteen ja siisteyteen voidaan näin kiinnittää parempaa huomiota. AR-tonteille on varattava 1,5 autopaikkaa /as. Myymälärakennuksia varten on AP-alueilta varattu 1 autopaikka/100 m² kerrosalaa. Yleisten rakennusten paikoitustarvetta varten on niiden eteen varattu toriaukio.

6.2  Yleisiä rakennuksia varten on alueella kaksi tonttia korttelissa 49052. Yhteinen rakennusoikeus 3 500 m² ja sallittu kerrosluku kaksi. Tontti 1 on tarkoitettu alueelle tulevaa kansakoulua varten, toinen tonteista taas nuorisotarpeita tai lastentarhaa varten. Yleisten rakennusten sijainti alueella keskeisesti puistoalueen ympäröimänä suo mahdollisuuden turvalliselle jalankulkuyhteydelle asunnoista.

6.4  Puistoaluetta nyt vahvistettavalla asemakaava-alueella on yhteensä 15,72 ha eli 38,4% alueen koko pinta-alasta. Koillisosan kaunis mäntymetsikkö samoinkuin rantavyöhyke on säilytetty puistoalueena. Se liittyy suunnitelmien mukaan jalankulkuyhteyksien kautta laajemmaksi kokonaisuudeksi Laajasalon muiden vapaa-alueiden kanssa ja on näin ollen paitsi kaava-alueen myöskin muun väestön käytössä.

6.5  Varsinaisia urheilualueita ( U ) alueella on 55 x 85 m²:n suuruinen palloilukenttä, joka palvelee paitsi koulun tarpeita, myös pienempien lasten palloilu- ja leikkikenttänä. Muu urheilutoiminta voitaneen keskittää yleiskaavan edellyttämään Laajasalon urheilupuistoon.

6.7  Liikenteen pääväylänä tulee olemaan Laajasalon halki Santahaminasta Herttoniemeen kulkeva pääkokoojakatu, jolle myöskin on varattu metro väylä. Tämä pääkokoojakatu liittyy Herttoniemessä itäiseen päätiehen ( Porvoontiehen ). Nykyinen Laajasalontie 250 m:n matkalla ennen Koirasaarentietä, Koirasaarentie asemakaava-alueen kohdalla, samoin Henrik Borgströmintie asemakaava-alueen kohdalla ja sen jatkeena Orisaarentie tulevat toimimaan kokoojakatuina nyt vahvistettavalla alueella. Varsinaiset asuntokadut jäävät hyvin lyhyiksi. Kuten jo on mainittu kerrostalotonteilla on yhtäjaksoisesti jatkuva käytäväverkosto, joka ei kuitenkaan kuulu yleisiin katuihin vaan on tarkoitettu jalankululle ja huoltoliikenteelle.

6.11  Vahvistettavaan alueeseen kuuluu vesialueena Yliskylän lahden eteläosa.

3-

3.1  Alue liittyy Helsingin kaupungin vesihuoltoverkkoon.

3.2  Viemärin kulku selviää erillisestä viemäröimissuunnitelmasta. Mainittakoon kuitenkin, että viemäröinti toimii luonnollisella laskulla lukuunottamatta korttelin 49056 tonttia 8 ja kortteleita 49054 ja 49055, joiden viemärihuolto on hoidettava pumpuilla ja painejohdoilla. Alueen viemärit liittyvät Laajasalon itäosassa kulkevaan pääviemäriin, josta vedet johdetaan lähelle saaren eteläkärkeä suunniteltuun puhdistuslaitokseen.

Helsingissä elokuun 15. päivänä 1963

Olli Kivinen, prof. arkkit. SAFA

Sivun alkuun

HELSINKI LAAJASALO

YLISKYLÄN LUOTEISOSA / ASEMAKAAVA / OLLI KIVINEN / 1965

Asemakaavaselostus, koskee prof. Olli Kivisen laatimaa asemakaavaa osalle Helsingin kaupungin 49:ttä kaupunginosaa ( Laajasalo - Yliskylän luoteisosa )

1  Vireillepano

.1  Aloite asemakaavan laatimisesta ko. alueelle on tehty Helsingin kaupungin taholta.

2  Alueen kaavat, yleissuunnitelmat ja rakennuskiellot

.2  Vahvistettava alue kuuluu Helsingin kaupungin yleiskaavaehdotuksen piiriin ja on se tässä ehdotuksessa varattu asuntoalueeksi.

.3  Alueelle ei ole aikaisemmin laadittu asemakaavaa.
Nyt kyseessä oleva kaava on alunperin päivätty 15.8.1963 mutta Sisäasiainministeriö on sen jättänyt vahvistamatta, minkä johdosta kaavassa on suoritettu eräitä muutoksia.

.4  Alueella on voimassa Helsingin kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys.

.5  Alueella on voimassa rakennuskielto, joka perustuu kaupungin valtuuston päätökseen asemakaavan laatimisesta tälle alueelle 21.12.1960. Rakennuskieltoa on viimeksi jatkettu Sisäasiainministeriön päätöksellä 22.12.1964.

4  Perustiedot

.1  Kaava-alue käsittää osan Helsingin kaupungin 49 :ttä kaupunginosaa ( osan Laajasalon Yliskylää ja pienen osan Laajasalon Tullisaarta ).

Idässä alue rajoittuu nykyiseen Laajasalontiehen, etelässä öljysatamille johtavaan Koirasaarentiehen, lännessä on suurin piirtein rajana Henrik Borgströmintie, pohjoisessa alueen raja kulkee Yliskylän lahden poikki.

.2  Maastollisesti ja maisemallisesti alue muodostaa hyvin selvän kokonaisuuden. Sitä hallitsee kaksi osittain paljaskallioista kukkulaa,jotka reunoiltaan laskeutuvat paikoin jyrkästikin. Kun alue toisaalta rajoittuu meren lahteen ja toisaalta saavuttaa +33.00 tason, ovat korkeuserot suhteellisen suuret.

Asemakaava-alueen maaperän muodostavat pääosaltaan kallioperustaiset ja paikoitellen jyrkkäpiirteiset moreenimäet, joissa rakennukset voidaan yleensä perustaa verrattain vaivattomasti kallioon tai välittömästi tämän päällä olevaan moreeniin. Alueen alavimmissa kohdissa on asemakaavan suunnittelua edeltävissä tutkimuksissa tavattu enimmillään n. 4 m paksuinen savikerros ja tämän alapuolella löyhinä kerroksina hiesua, hietaa ja hiekkaa. Nämä alueosat on kuitenkin pääosaltaan suunniteltu jätettäviksi rakentamatta ja perustusten normaalia syvemmälle ulottamisesta syntynee lisäkustannuksia ainoastaan kahden kerrostalotontin ja mahdollisesti kahden rivitalotontin osalla vastaten yhteensä n. 100 m kerrostalopituutta ja n. 20 rivitaloasuntoa. Katu- ja viemärirakennustöissä ei tule esiintymään erityisiä pohjarakennusteknillisiä vaikeuksia.

Alueen puusto on kokonaisuutena vaihteleva. Koillisosassa on järeäkasvuinen kaunis mäntymetsikkö, joka alueen suunnittelussa on huomioitu jättämällä se puistoalueeksi. Yliskylänlahteen rajoittuvalla rantavyöhykkeellä on havupuuvaltaista sekametsää, rantavyöhykkeen keskivaiheilla olevan pienen niemekkeen peittää kaunis koivikko. Alueen kaksi kukkulaa taas ovat pientä mäntyä ja kuusta kasvavia. Toisen kukkulan rinteellä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu "muhkuramänty".

.3  Vahvistettavalla alueella ei ole vanhaa rakennuskantaa, muutamia vuokramaalla olevia puurakenteisia omakotitaloja lukuunottamatta. Sisäasiainministeriön poikkeusluvalla ovat rakennustyöt käynnissä kortteleissa 49050 ja 49051 sekä korttelin 49056 tontilla no 2.

.4  1. 2 Alueen vanhoissa rakennuksissa ei ole vesijohtoa eikä viemäriä.

.5  Alueen länsipuolen ( n. 23 ha ) omistaa Helsingin kaupunki. Itäpuoli ( n. 17,5 ha ) on yksityisessä omistuksessa. Luoteisosassa olevalla niityllä on Helsingin ev .lut. seurakunnille varattu uurnalehtoalue. Koska kyseinen alue on hyvin lähellä asutusta, on sen siirtämisestä käyty neuvotteluja, jolloin on ehdotettu uurnalehdolle uutta paikkaa nyt vahvistettavan alueen ulkopuolelta.

.8   Nykyisten vuokramaalla olevien puutalojen kunto on paria kolmea poikkeusta lukuunottamatta suhteellisen huono.

.9  Liikenne alueelle tapahtuu sitä ympäröiviltä teiltä Laajasalontieltä, Koirasaarentieltä ja Henrik Borgströmintieltä, mutta on luonnollisesti vähäistä.

6  Asemakaava ja sen perustelut

.1  Nyt vahvistettava kaava-alue on osa niistä alueista, jotka Laajasalon halki jatkuvana vyöhykkeenä on yleiskaava-ehdotuksessa varattu asuntoalueiksi. Alue on sen mukaisesti suunniteltu yksinomaan asuntoalueeksi tarvittavine myymälärakennuksineen, yleisine rakennuksineen sekä urheilu- ja vapaa-alueineen.

Se tarjoaakin maastollisesti ja maisemallisesti edellytykset viihtyisän asuntomiljöön muodostamiselle, ja maaperänsä puolesta se luo hyvät edellytykset rakentamisen teknilliselle suoritukselle, joskin korkeus erot kuten edellä on mainittu tuovat omat vaikeutensa.

Alueen sijainti Laajasalon yleissuunnitelman huomioonottaen tarjoaa hyvät yhteydet sekä syntyvään liikekeskustaan että tämän ympärille mahdollisesti sijoittuviin yleisiin rakennuksiin samoinkuin vapaa-ajan viettoa ajatellen puistoalueisiin, urheilu- ja uima-alueisiin sekä tietenkin merelle.

Suunnitelmassa on pyritty suhteellisen tiiviisiin rakennusryhmiin lähinnä siitä syystä, että käytettävissä olevasta alueesta mahdollisimman suuri osa voitaisiin säilyttää luonnonvaraisena viheralueena samalla kun rakennettu alue tarjoaisi lähtökohdan paitsi taloudelliselle toteuttamiselle myös vapaa-alueen vastakohtana suljetummalle "kaupunkimaiselle" piharyhmitykselle, jossa mm. lasten leikkialueet sijaitsevat.

Kaava-alueen ratkaisu on periaatteessa seuraava: Kerrostaloryhmät, joita voidaan eroittaa kaksi, reunustavat kukkuloiden itä-, etelä- ja länsirinteitä ja seuraavat kokoojakatujen varsia. Kokoojakatujen ja asuntopihojen välillä sijaitsevat paikoitusalueet. Asuntopihoista on välitön yhteys vapaa-alueisiin. Asuntopihojen ajoneuvoliikenne on rajoitettu pakolliseen huoltoajoon. Vapaa-alueiksi on varattu koillisosan kaunis mäntymetsikkö, rantavyöhyke, länsiosan pientaloryhmiä lukuun ottamatta sekä suuremman kukkulan laki osittain. Kaava-alueen yleiset rakennukset sijaitsevat keskeisesti vapaa-alueen ympäröimänä ja jalankulkumahdollisuuksin asuntokortteleista. Tarpeelliset myymälätilat sijaitsevat asuntokortteleiden välittömässä läheisyydessä.

.01  Asuntokorttelit käsittävät sekä kerrostalotontteja että pientalotontteja. Kerrostalot on jaettu kahdeksi soluksi, joista itäinen käsittää 13 tonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 49 970 m² kerrosalaa. Kerrosmäärä rakennuksissa vaihtelee kolmesta kuuteen, maaston vaihtelun mukaan, kattolista kussakin rakennuksessa on tasainen.

Läntinen solu käsittää 5 kerrostalotonttia, joiden rakennusoikeus yhteensä 27 550 m² kerrosalaa. Kerrosmäärä vaihtelee kolmesta neljään maaston vaihteluista riippuen. Asemakaavan mukainen rakennusryhmittely edellyttää kummassakin solussa yhteistyötä eri asuntotonttien kesken sekä rakennus- että pihasuunnittelussa; Täten luodaan edellytykset yhtenäisen kokonaisvaikutuksen syntymiselle. Rakennusten ympäröimät piha-alueet on rauhoitettu ajoliikenteeltä. Yleiselle jalankululle ja huoltoliikenteelle varatut väylät on asemakaavassa merkitty suhteellisen leveiksi, tarkoituksena on ollut luoda mahdollisuus maastossa luontevasti kulkevien teiden syntymiselle. Pitkien rakennusmassojen muurimaista vaikutelmaa on pyritty keventämään määräämällä rakennuksien pohjakerroksiin läpimeneviä aukkoja, jotka sallivat sekä näkö- että kulkuyhteyden puolelta toiselle.

Alueella on kolme AR-korttelia, joissa yhteensä 3 tonttia ja 38 kpl asuntoja. Kerrosalamäärä yhteensä 5 700 m², jolloin on laskettu kerrosalaa 150 m²/ asunto. Näiden rakennusten sijoituksessa on otettu huomioon ennenkaikkea sijaintipaikan rauhallisuus, jotta ne edut joita pientaloasunto perheelle pystyy tarjoamaan, eivät jäisi käyttämättä esim. levottoman sijoituspaikan vaikutuksesta. Samalla on sijoitettu pientaloasutus asemakaava-alueelle sinne, missä luontoa on pyritty säästämään, koska puuston säilymiselle ja maiseman jatkuvuudelle näin on ainakin teoreettisessa mielessä jonkinlaiset mahdollisuudet.

Kerrosalamäärä on yhteensä kerrostalo- ja pientalotonteilla 83 220 m².

Alueella on kaksi liikerakennusten tonttia, nimittäin tontti 2 korttelissa 49051 ja tontti 6 korttelissa 49056, joiden yhteinen rakennusoikeus on 1 250 m². Lisäksi sisältyy korttelin 49051 tontin 17 rakennusoikeuteen 250 m² myymälän kerrosalaa. Nämä kaikki myymälöille varatut tilat on tarkoitettu elintarvike- ja muita päivittäin tarvittavia huoltomyymälöitä varten.

Suunnitelman mukaan Laajasalon liikekeskus rakennetaan nyt vahvistettavan asemakaava-alueen välittömään läheisyyteen, sen itäpuolelle. Sinne on tarkoitus keskittää mahdollisuuksien mukaan muu liike-elämä.

Paikoitus asuntokerrostalojen autoja varten on järjestetty erillisille AP-tonteille, joihin on välitön pääsy kaduilta ja, jotka jäävät varsinaisten piha-alueiden ulkopuolelle. Tarkoitus on, että AK-tontit saavat tilaa AP-tonteilla tarvitsemiensa autopaikkojen suhteessa. Varsinaisille AK-tonteille sallitaan paikoitusta vain erikoisesti sitä varten varatuille paikoille ja asemakaavassa ilmoitetuille automäärille. Näin on pyritty luomaan "autovyöhyke" kokoojakatujen ja piha-alueiden välille, jolloin viime mainitut voidaan varata turvallisuutta vaarantamatta oleskelulle ja lasten leikeille, sekä toisaalta pihamaiden hoitoon ja siisteyteen voidaan näin kiinnittää parempaa huomiota. AR-tonteille on varattava 1,5 autopaikkaa /as. Myymälärakennuksia varten on AP-alueilta varattu 1 autopaikka/100 m² kerrosalaa. Yleisten rakennusten paikoitustarve hoidetaan tonttikohtaisesti, toisaalta on niitä sekä urheilukenttää varten paikoitustilaa niille johtavan kadun päätteenä olevassa laajennuksessa.

.02  Yleisiä rakennuksia varten on alueella kaksi tonttia korttelissa 49052. Yhteinen rakennusoikeus 3 500 m² ja sallittu kerrosluku kaksi. Näiden tonttien kohdalla on tapahtunut huomattavin muutos 15.8.1963 päivättyyn asemakaava ehdotukseen verrattuna. Tonttien kokoa on huomattavasti suurennettu ja niille suuntautuva ajo, joka aikaisemmin tapahtui Orisaarentien kautta luoteissuunnasta, on nyt muutettu tapahtuvaksi etelästä kukkuloiden välistä Köökarinkujaa pitkin.

.04  Puistoaluetta nyt vahvistettavalla asemakaava-alueella on yhteensä 14,65 ha eli 35,2% alueen koko pinta-alasta. Koillisosan kaunis mäntymetsikkö samoinkuin rantavyöhyke osittain on säilytetty puistoalueena. Se liittyy suunnitelmien mukaan jalankulkuyhteyksien kautta laajemmaksi kokonaisuudeksi Laajasalon muiden vapaa-alueiden kanssa ja on näin ollen paitsi kaava-alueen myöskin muun väestön käytössä.

.05  Varsinaisia urheilualueita ( U) alueella on 50 x 90 m²:n suuruinen palloilukenttä, joka palvelee paitsi koulun tarpeita, myös pienempien lasten palloilu- ja leikkikenttänä. Pääosa urheilutoimintaa keskitetään alueen itäpuolelle tulevaan Laajasalon urheilupuistoon.

.07  Liikenteen pääväylänä tulee olemaan Laajasalon halki Santahaminasta Herttoniemeen kulkeva pääkokoojatie, jolle myöskin on varattu tila metroa varten. Tämä tie liittyy Herttoniemessä itäiseen päätiehen ( Porvoontiehen ). Nykyinen Laajasalontie 250 m:n matkalla ennen Koirasaarentietä, Koirasaarentie asemakaava-alueen kohdalla, samoin Henrik Borgströmintie asemakaava-alueen kohdalla tulevat toimimaan kokoojakatuina nyt vahvistettuvaksi ehdotetulla alueella. Varsinaiset asuntokadut, jotka johtavat e.m. kokoojakaduille, jäävät Orisaarentietä ja Köökarinkujaa lukuunottamatta hyvin lyhyiksi. Kuten jo on mainittu kerrostalotonteilla on yhtäjaksoisesti jatkuva käytäväverkosto, joka ei kuitenkaan kuulu yleisiin katuihin, vaan on tarkoitettu jalankululle ja huoltoliikenteelle.

.11  Vahvistettavaan alueeseen kuuluu vesialueena Yliskylän lahden eteläosa.

3

.1  Alue liittyy Helsingin kaupungin vesihuoltoverkkoon.

.2  Viemärin kulku selviää erillisestä viemäröimissuunnitelmasta. Mainittakoon kuitenkin, että viemäröinti toimii luonnollisella laskulla lukuunottamatta korttelin 49056 tonttia 6 ja kortteleita 49053,49054 ja 49055, joiden viemärihuolto on hoidettava pumpuilla ja painejohdoilla. Alueen viemärit liittyvät Laajasalon itäosassa kulkevaan pääviemäriin, josta vedet johdetaan lähelle saaren eteläkärkeä suunniteltuun puhdistuslaitokseen.

Helsingissä maaliskuun 23.päivänä 1965

Olli Kivinen, prof. arkkit. SAFA

Asemakaavan selostukseen liittyvät tilastotiedot v.1965

2.7.2007
Oheisessa, ao. kuvassa esitetään Laajasalon ensimmäisen kerrostaloalueen, eli sivun ensimmäisen värillisen kuvan mukaisen asemakaava-alueeseen liittyvät tilastotiedot siten, kun ne asemakaavaselostuksen liitteessä on esitetty vuodelta 1965.

Tämän jälkeen ovat tiedot jo muuttuneet, kuten sivun alun kirjoituksessa on mainittu.

ARKKITEHDIN ARKISTO - OLLI KIVINEN
Suomen Rakennustaiteen museon näyttelyn 10.12.2008 - 1.3.2009 Yliskylä aineistoa

Toimittaja: Erkki Väliniemi, teksti ja kuvat:  ©   9.7.2009
Kuvausaineisto: Oulun Yliopiston Arkkitehtuurin osasto (©), Rakennustaiteen museo

Rakennustaiteen museossa ollut Olli Kivisen elämäntyötä esittelevä näyttely, jonka Oulun Yliopiston Arkkitehtuurin osaston työryhmä oli työstänyt esille, raapaisi hänen arkkitehtinä ja kaavoittajana tapahtuneesta tuotannostaan vain pienen osan.

Täältä Laajasalosta katsellen mielenkiintoisimpia olivat tietysti Laajasalon Yliskylän keskusalueen rakennusvaiheiden asemakaava-, taloarkkitehti- ja detalji piirustustukset, joita näyttelyn kokoon nähden oli huomattava määrä. Pienimmissä yksityiskohdissa näkyi tuon 1960- ja 1970 luvun rakennusten värimaailma sisustussuunnitteluun asti.

Silti näyttelyyn oli saatu esille hänen koko työelämänsä erilaiset osa-alueet: työskentely -asemakaavoittajana, -talosuunnittelu arkkitehtina ja -yhdyskuntasuunnittelun professorina, vieläpä ajoittain samanaikaisesti. Näistä työtehtävistä me voimme vielä nähdä esimerkkejä Yliskylän asemakaavoituksessa kuin myös hänen suunnittelemistaan taloista Yliskylän alueella.

Näyttelyn rungon muodostivat erilaiset piirustukset, jotka olivat esillä vitriineissä olevissa näyttelytauluissa. Lisäksi mukana oli Kivisen itsensä tekemiä muistiinpanoja joidenkin kohteiden suunnitteluvaiheista. Totta kai myös Olli Kivisen henkilöhistoria ja saavutukset tulivat esitellyiksi. Helsingin Pihlajamäen, juuri suojelukaavan statuksen saaneen kaupunginosan kaavoitus oli myös näyttävästi esillä esimerkkinä aikakautensa merkittävästä asemakaavoituksesta.

Eräs Yliskylän kerrostaloasemakaavaluonnos

Yliskylän ensimmäisen hyväksytyn kerrostaloasemakaavan synnytys oli vaikeata, mutta mikä siellä on erittäin kiinnostavaa, oli Laajasalon yli kehitellyn ns. "rantamoottoritiesuunnitelman" kohtalo. Olemme jo nähneet siitä Yliskylän osalta sen läntisimpiä osia (tällä sivulla), mutta nyt nähdään miten se olisi voinut tänne toteutua Reposalmeen asti..

Viereisessä asemakaava luonnoksessa Koirasaarentie on osana rantamoottoritietä ja jatkaa kuvan alareunassa kohden Vartiosaarta.

Laajasalon uimarannan kohdalla se kuitenkin kapenee moottoritiestä tai -kadusta kaksikaistaiseksi kaduksi sekä sillaksi Vartiosaareen mennessä.

Tässä hylätyssä asemakaava esityksessä moottoritie olisi lohkaissut ison osan nykyistä Laajasalon urheilupuistoa ja Karpiselän rannan ulkoilualueita.

Kaavassa näkyy myös osin vanhaa, ennen kerrostalojen rakennusaikaa sijainneiden teiden reunoilla kasvaneiden puurivistöjen piirrosmerkkejä, joista on tässä luonnoksessa näkyvissä ainakin Degerön kartanoon johtaneen Holmanmoisiontien varren- sekä myös Ubby'n kartanon pihapiirin ja ympäristön puukujat. Ehkä erotamme siitä myös vanhan Reposalmentien varren, vielä jäljellä olevin puurivien yksilöitä. (Pienet täysympyrä- ja osittaisympyrämerkit)

Reposalmen rannan terassikerrostalot

Näyttelyssä arkkitehti Olli Kivisen talosuunnittelua Yliskylässä edusti Reposalmen jyrkän rannan terassirinnetalot, josta näemme alla olevan näyttely esityksen.

Kuvan oikeasta reunasta alkaen nähdään Olli Kivisen arkkitehtinä suunnittelema terassitalo, joka kuuluu Yliskylän kerrostaloalueeseen ja joka löytyy Reposalmen jyrkiltä rantarinteiltä.

Tämän talon toteutuksessa yhtyvät sekä asemakaava- arkkitehdin, että talon suunnitteluarkkitehdin tehtävät saumattomasti toisiinsa.

Näyttelyssä oli esillä myös talon myyntiesitteitä 1970- luvulta ja sen valmistumiseen liittyvää viranomaisbyrokratiaan liittyvää muistiinpanoa.

Nämä myyntiesitteet olivat ennen vanhaan monesti piirtämällä tehtyjä ja kyllähän niistäkin aika selvän kuvan tulevasta rakennuksesta sai. Nykyiset rakennushankkeet pystytään nykyään esittämään tietokoneanimaatiolla niin hyvin, että niitä ei juuri oikeasta valokuvasta paljon erota niiden valmistuttua.

Myös tästä 1970- luvun suunnitteluvaiheen piirustuksien mallikuvien mielikuvista voimme hypätä ajassa melkein 40vuotta eteenpäin ja menemmekin katsomaan, että miltä maisema näyttää valokuvissa nykyään. Mitä on maisemaan vaikuttanut aikaperspektiivin muutos tuosta ajasta nykypäivään nähden. Siitä esimerkkinä tuore vuoden 2009 kevään valokuva.

Vieressä vielä eo. kuvan osasuurennos, jossa näemme piirretyn As. Oy Revonsalmen myyntiesitteen ja vielä osan tonttikartasta, johon taloyhtiö sijoittuu Reposalmen rannalla.

Tuosta kartan korkeuskäyristä voimme lukea, että Reposalmen rantojen jyrkkyys on aikamoinen, kun talo on n. 30m päässä rantaviivasta ja sen alin kohta n. 15m korkeudessa vesirajasta.

1970- luvun värimaailmaan kuului voimakkaita värejä. Ne ovat olleet pois muodista pitkään, mutta taas viime aikoina niitä on tullut uudestaan esiin erilaisissa yhteyksissä.

Tästä värimaailmasta voitaneen ottaa esimerkiksi Yliskylän alueen Reposalmen rantojen rinteillä olevien terassitalojen huoneistopintojen värimallisuunnitelmat.

Näitä samoja värejä nähtiin myös Yliskylän keskukseen rakennettujen talojen ulkopintojen parvekekaide-elementtien värityksissä. Näitä olivat oranssi, keltainen, oranssin punainen ja myöskin turkoosin vihreä ja olikohan mukana myös sininen väritys.

Nykyisin näitä värejä ei enää kovin paljoa Yliskylässä nähdä, sillä parvekeremonttien yhteydessä ne ovat jo rakenneuusintojenkin takia monessa talossa muuttuneet.

Samanlaisia värejä käytettiin mm. Laajasalon kirjaston sisustamisessa. Kirjaston historia mainitsee nämä päävärit olevan vieläkin mukana kirjaston sisustan värityksessä.

Kirkkosalmentien- Aarholman- ja Jussaarenkujan kerrostalosisäpihat n. v.1966

Yliskylän ensimmäisen kerrostaloalueen aineistoa oli myös nähtävillä ja sitä edusti Yliskallion alueen, eli Yliskylän lounaisosan kerrostaloalueen ensimmäisen solun asemakaavaluonnos, sekä myös pari valokuvaa.

Noita asemakaavoja ja luonnoksia olemme jo nähneet tämän sivun aiemmassa kirjoituksessa, mutta valokuvia emme ole vielä nähneet. Ne ovat löytyneet näyttelyyn Olli Kivisen arkistosta ja ovat ilmeisesti hänen ottamiaan tai saamiaan valokuvia.

Kuva: n. v.1966
Kuva on otettu Aarholmankuja 4 ja Kirkkosalmentie 2 leikkipihalta ja suuntautuu kohden Kirkkosalmentie 5 ja 3 kohden. Vasemmalla on Kirkkosalmentie 6 ja oikealla n:4. Kuvaussuunta on suunnilleen pohjoiseen päin.

Pihalta on näköjään kaadettu muutama keloutunut mäntypuu, jos sitä vertailee vaikkapa nykyajan kuvaan vastaavasta paikasta n. 44 vuotta myöhemmin. Ei puusto ole kuitenkaan vähentynyt, vaan myös lehtipuut ovat siellä kasvaneet.

Kuva: n. v.1966
Viereinen kuva on otettu Aarholmankuja 4 pihamaan takaisesta lammesta, sen itäreunasta kohden Jussaarenkuja 5:n, eli As. Oy Degerön pihaa. Kuva on vähän samea, kun se on myös otettu kameralla valokuvasta yhden lasivitriinin läpi pimeähkössä huoneessa ja salamalla.

Lampi näyttää myös pysyneen samana vuodesta toiseen. Ympäristön puusto on kyllä kasvanut ja maisema on erilainen, jos sitä katselee nykyaikana, n. 43 vuotta myöhemmin.

Liittäkäämme nämäkin kuvat alueemme rakentamisen jälkeisen 40v- historian valokuvasivuille ajallisesti oikeaan paikkaan!

Sivu päivitetty 10.7.2009