Seuraavat tiedot perustuvat omiin kokemuksiini (korkean veden aikaan) sekä poromiesten
ja kokeneempien kulkijoiden vinkkeihin. Sanomattakin on selvää, että nämä
ohjeet eivät takaa kenenkään turvallisuutta ylityksissä millään säällä. Omaa järkeä
tulee käyttää! Pöyrisjärven ranta-alueella kulkee useita yo. kartassa näkymättömiä mönkijäuria, jotka antavat jalkamiehelle osviittaa järkevistä kulkureiteistä. 1. Jierstijoki. Pöyrisjoen autio- ja varaustupa sijaitsee Jierstijoen suun länsirannalla. Naapajärvestä laskeva, heikosti virtaava ja hiekkapohjainen Jierstijoki on kahlattavissa Pöyrisjärven rantaviivan kohdalta ja suuntaisesti, jolloin vesi ulottuu normaalimittaista miestä vyötäisiin. Varo kompastumasta suuriin kiviin! Poromiehet ylittävät joen mönkijöillä kiertämällä jokisuun kaukaa järven puolelta särkkiä pitkin, jolloin vesi on matalampaa, mutta matkaa tulee enemmän. 2. Mönkijälautta. Ensimmäisen Kenttälompolon etelälaidalla Sengajoki virtaa kahden niemekkeen välistä vain seitsemisen metriä leveänä. Itärannalla on pieni mökki. Tällä kohdalla kelluu kesäaikaan mönkijälautta. Lautta voi olla kummalla puolella jokea tahansa, mutta yleensä se on hinattavissa köydellä puolelta toiselle. Jos lautta on liian tiukasti kiinni, kuten minun retkelläni oli, sen voi hakea uimalla. Sengajoki on tässä varsin syvä (kaulaan asti) ja pehmeäpohjainen. Jos mönkijälauttaa ei ole tai se on nostettu kuiville, kannattaa kiertää seuraavan lompolon etelärannan eli lappalaisten kesätupien kautta. Siellä Sengajoki virtailee sen verran matalasti ja virtaillen, että ylitys onnistunee. Kenellä olisi lisätietoa? 3. Sengajoen suu. Sengajoen suu piiloutuu ryteikköiseen niemeen. Joki on tällä kohdalla kapea ja melko syvä, eikä luultavasti kahlattavissa. Poromiehet kertovat matalan veden aikaan kiertävänsä tässäkin kohtaa mönkijöillä järven puolelta piilosärkkien yli, mutta reittiä voi olla hankala keksiä. 4. Hankala suopuro. Tämä puro on pieni, mutta virtaa syvässä suossa ja voi siksi olla hankala ylittää. Mönkijöitä varten on kuitenkin laitettu pari lankkua puron yli - valtauraa seuraamalla paikan löytää, vaikka lankut ovatkin voineet hieman painua mutaan. 5. Pöyrisjärven rantatieva. Pöyrisjärveä reunustaa tällä kohdalla pitkä, metrin tai pari korkea hiekkatieva. Tievasta maalle päin alkaa kulkukelvoton palsasuo ja tievan päällä kasvaa todella hankalaa varvikkoa, mutta aivan rannassa on helppoa hiekkarantaa, jota pitkin poromiehetkin ajavat mönkijöillä. Korkealla vedellä hiekka voi olla veden peitossa, mutta silloinkin jalkamiehen on järkevintä kahlata sitä pitkin. 6. Pöyrisjoen suu. Pöyrisjoen suun itärannalla kulkija saattaa hämmästellä mönkijäuran katoamista suoraan veteen kaukana jokisuusta. Tätä reittiä kannattaa kuitenkin seurata. Matalin (reiden puoliväliin tai matalalla vedellä polveen) ja helpoin kahlaus kiertää jokisuun parikymmentä metriä järven puolelta. Virta on olematon ja pohja hiekkaa. Varo muutamia isoja kiviä! Länsipuolelta reitti voi olla vaikeampi arvata, sillä mönkijät kaartavat hiekkarannalta järveen mikä mistäkin. Pöyrisjoen suu on kaksihaarainen. Jos yrittää kahlata järven asemesta ikään kuin suoraan joen rannalta rannalle, vesi ulottuu normaalimittaista miestä napaan, ja lisäksi joutuu rämpimään ryteikköisessä välisaaressa. |
