Vaellus  Nuuksio 3. Nuuksio: Nuotiopaikkoja etsimässä 8.2.-9.2.2003 8.2. Sami Matinahon kanssa, sitten yksin Reitti: Kattilajärvi - Valkialampi - Urja - Karjakaivo - Kattilajärvi - autolla Haukkalammentien varteen - Valklampi - Mustalampi - Holma-Saarijärvi* - Ympyrkäinenlampi - Iso-Holma - Valklampi (länsi) - Kolperinlampi - Haukanholma - Nuuksionpää Lauantai 8.2.2003 Oikeastaan piti lähteä jo perjantaina, mutta päätä särki. Odottelin flunssa, mutta ei tällä kertaa tärpännyt. Parempi olikin lähteä lauantaina, pääsin Samin kansaa samaa matkaa. Oli sovittu yhteinen reissu, mutta Sami katsoi parhaimmaksi olla yöt perheensä kanssa. Mutkittelimme pikkutietä Kattilajärven nuotiopaikalle. Kävi ilmi, että koko metsä on täynnä partiolaisia - pääkaupunkiseudun mestaruuskisat. Etsi siinä sitten luonnonrauhaa. Päätimme kuitenkin edetä alkuperäisen suunnitelman mukaan, mikä tarkoitti käymistä sellaisilla nuotiopaikoilla, millä minä en vielä ollut käynyt. Ensin söimme aamiaista nuotiopaikalla mäen päällä. En meinannut saada tulta syttymään, kun puut olivat märkiä ja jäisiä, oli hakattava tervasta metsästä. "Jos nyt ei syty, niin minä lähden kotia, enkä enää ikinä kehtaa tulla takaisin." Syttyi se, vaikka tervaskin oli huonoa. Juttelimme siinä vaikka mistä, muun muassa ensimmäisestä homosta, jonka Sami tuntee. Oppia ikä kaikki. Lunta oli puolisääreen, avopaikoilla enemmänkin, ilma sellainen pilvipouta, pikkupakkanen. Jätin teltan ja makuupussin Samin autoon, ja lähdimme paarustamaan kohti Valkialammen nuotiopaikkaa. No, sitä ei ollut. Tai paikka oli, muttei puita saati muita tykötarpeita. Urjan eteläpäässä sama juttu. Hyvä ettei tullut laskettua niiden varaan. Jatkoimme Karjakaivolle. Lammen itäpäästä löysimme upean kesämökkiviritelmän. Kartastakin näkee, että mäen päällä on mökki, mutta jyrkänteen rakennelmia siitä ei näe - eikä niitä muutenkaan huomaa kuin ihan vierestä, runsaasti on rakentajalla ollut luonnonmukaista silmää. Jyrkänteen suojaan, parin huolella muotoillun pajun suojaan on kivistä kokoiltu pari tulisijaa, joista toinen kaminallinen. Lisäksi on rakennettu kivistä kiuas ja kiinteä runko telttasaunalle. Kivistä on niinikään pengerretty portaat ylös mökille, kaide on paksua köyttä, ja monen monta muuta viritelmää. Upea kesänviettopaikka, ja rakennustyyli osoittaa suurta harrastuneisuutta. Laitoimme ruokaa Karjakaivon tulipaikalla. Paikalle sattuneet päiväretkeläiset kertoivat, että Ruuhijärven nuotiopaikka on yhtä olematon kuin kaksi aikaisempaakin, joten emme käyneet sitä katsastamassa, sitä paitsi Samilla alkoi olla kiire kotiin (outo ilmiö metsässä, sanon minä). Palasimme autolle jäitä pitkin ja partiolaisia alkoi olla maasto väärällään. Sami heitti minut vielä Haukkalammentien varteen ennen kuin lähti. Mustalammen huonommalla tulipaikalla oli kolme espanjalaista, metsäalan opiskelijoita, mutta ilman karttaa ja kompassia. Yöretkelle aikomus. Lupasin näyttää hyvän yöpaikan. Pojat puhuivat huonoa englantia, mutta puut he tiesivät latinaksi. Kerroin heille tervaskannoista ja eläimistä, kun kuljimme Holma-Saarijärvelle. Jäivät laavulle yöksi, minä jatkoin Iso-Holmaan. Sielläpä oli miesporukka laavua virittelemässä - ja valtavaa tulta - ja juominkeja. Onneksi löysin kauempaa tyhjän nuotiopaikan. Väkeä oli liikkeellä niin perhanasti.  Teltta pystyyn ja unten maille. Sunnuntai 9.2.2003 Kosteus oli taas haitaksi, kuten Aktossa tuntuu helposti olevan, ilmeisesti ovet pitäisi pitää aivan auki. Kaiken kukkuraksi makuualustaa oli liian ohuelti, joten lumi ja jää suli alla hiljaa. Nukuin silti ihan hyvin, mutta aamulla tuli mieleen, että untuva-alusta voisi olla poikaa. Tein melkoisen kierroksen vielä ennen paluuta bussille, ja umpihangesta sain kyllä tarpeekseni. Toisaalta löysin selityksen sille rakennuksen kuvalle, joka on karttaan merkitty Valklammen kämpästä pohjoiseen - se on hylätty ampumaratakatos. Aika lohduton paikka keskellä armotonta rääseikköä. Holma-Saarijärven laavulla vielä keittelin teetä ja satuin juttusille kokeneen kaverin kanssa. Oli tunturikerho Kavtsista ja houkutteli mieluummin sinne kuin Lapinkävijöihin. Hyvä reissu, ja opettavainen: sukset pitäisi talvella olla, ja Aktossa ovi auki.