Vaellus  Lappi 2. Käsivarren suurtunturit: Kuntoutuneena kauas elokuu 1992 Keuruun seurakunnan järjestämä vaellus, mukana mm. partiolaisia ja eläkeläisiä. Ruokaryhmässä Tomi Mandelin, vetäjänä Jari Honkakari. Reitti: Kilpisjärvi (> Kolmen valtakunnan rajapyykki) - Kilpisjärvi - Saarijärvi - Kuonjarjohka - Meekonjärvi* (> Pitsusköngäs) - Meekonjärvi - Kuonjarjohka - Saarijärvi - Kilpisjärvi Honkakarin Jari oli huomannut innostukseni Karhunkierroksella, ja kysyi mukaan Keuruun seurakunnan järjestämälle syysvaellukselle. Totta kai! Ruokaryhmäparikseni tuli kokenut partiolainen, Mandelinin Tomppa, joka sittemmin ryhtyi eräoppaaksi. Yöllisen upean bussimatkan jälkeen majoituimme Saananmajoille ja teimme totuttelyretken Kolmen valtakunnan rajapyykille ja Mallan luonnonpuistoon. Rinkat laitoimme selkään vasta seuraavana päivänä. Kyseessä oli kämppävaellus varaustuvissa, mutta Meekonjärvellä nukuin kokeeksi hallayön ulkona uudessa Ajungilak Kompakt Twin -makuupussissani. Mummot ihmettelivät, mutta minä ihme kyllä tarkenin. Sittemmin Ajungilak on menettänyt eristyskykyään ja alennettu kakkoskesäpussiksi. Pitsusköngästä en aivan nähnyt. Juuri ennen putousta vaelluskeppini tarttui rakkaan ja kaaduin suulleni kivikkoon. Hammas meni huulesta läpi, mutta sen pahemmin ei käynyt, paitsi että hätäännyin tietysti. Onneksi Tomi oli paikalla ja levollisena. Piti huilia, enkä jaksanut putoukselle. Näytin aika rumalta loppumatkan. Paluumatkan välillä Meeko-Kuonjarjohka eksyin hetkeksi, kun nousi erittäin sankka sumu ja polku hukkui eräässä joenylityksessä. Karttana minulla oli huono valokopio, kompassi sentään roikkui kaulassa ja osasin sitä käyttää. Otin suunnan, ja sitä seuraamalla aloin löytää yhä suurempia poropolkuja, jotka lopulta yhdistyivät viralliseksi reitiksi. Kämpän näki vasta 50 metrin päästä. Edellistalvisen monihermohalvauksen jäljiltä pohkeet toimivat jo jotenkin ja kävely onnistui, vaikka kuljinkin lenkkareilla ja kumppareilla. Loppurutistuksessa tosin seurakuntamummot paahtoivat ohi.