Vaellus Nyt mielessä 11.5.2006 Pitkään päivittmättä. Pahoitteluni. Tuolla olin. Siis Kreetalla. 11.4.2005 Pitkän reissun kuvat! Valikoin neljästä filmistä kolmisenkymmentä informatiivisinta otosta. 10.4.2005 Pirkan hiihtoa nyt ei voi oikein retkeksi sanoa, mutta kirjoitinpa siitä silti. Ehkäpä (hieman omahyväinen) teksti auttaa jotakuta pitkänmatkankoettelemuksista innostunutta. Laitoin verkkoon lyhyen tekstin myös lähiretkestäni Itä-Helsingin saaristoon. Upouudella multimediakännykällä otin matkalta myös kuvia ja videoita, mutta valitettavasti en tähän hätään saa siirrettyä niitä tietokoneelleni. Kevään ja kesän reissusuunnitelmat alkavat olla valmiina. Pietarsaaren seutua voisi käydä ihmettelemässä maastopyörällä, samoin Paavon polkua toukokuun lopulla. Porin alueen retkeilyreittejä käyn katselemassa kesemmällä. Elokuussa maastopyörävaellus Pöyrisjärven tienoilla ja/tai kävelemään Elinan kanssa Pältsanin seudulle. Vuoden 2006 kesää varten katselin jo Tuntsan karttaa... Kaikesta huomaa, että kevät tulee, lumi sulaa ja reissukuume polttelee. 7.4.2005 Kallaveden jäälle en ehtinyt, mutta onnistuneelle lähiretkelle silti: maaliskuun yö tuli nukuttua Kaunissaaressa. Metrolla Vuosaareen ja siitä hiihtelyä. Hiihtoa on kertynyt myös kahdella Lapin hiihtolomalla Luostolla ja Jerisjärvellä, joilla olen lisäksi aktiivisesti bongaillut autiotupia. Alan olla autiotupalukuni kasvattamisessa hieman fanaattinen. Hetta-Pallas -reitti tuli kuljettua niin kuin se kannattaa tähän vuodenaikaan mielestäni kulkea: luistelusuksilla päivässä. Erämaasta ei viittapolulla ollut tietoakaan - miksi siis käyttää erämaavälineitä? Navakka vastatuuli paljakalla, vetiseksi käyvä keli ja jykevät tunturikyömyt opettivat silti nöyryyttä, mutteivät yhtä paljon kuin viime kerralla. Ja kyllä sitä erämaatakin sieltä löytyisi, jos polulta poikkeaisi... 9.2.2005 Kuvaprojekti etenee. Nyt verkotin aika laajan kuvakertomuksen Lemmenjoen alkukesäreissusta. Tammikuun ulkoyö tuli nukuttua tylsästi Nuuksiossa. No, ainakin sukset saivat ulkoilua. Seuraavaksi Kallaveden jäälle, jos vielä ennen hiihtolomaa ennätän. Varmistin jo, että Saimaan kanavaan liittyvä syväväylä ei katkaise reittisuunnitelmaa. Vaikka ennakkosuunnitteluni vuosien myötä on muuttunut hieman krouvimmaksi, joitakin seikkoja on oppinut ottamaan huomioon. 24.1.2005 Hieman kuvia Kurjenrahkan kansallispuistosta. Ja lisäsin vähän aiempaa yksityiskohtaisempia reittikuvauksia pitkän reissuni sivuille. Seuraavat kohteet alkavat hahmottua: hankin Pirkan taipaleen, Pietarsaaren, Kuopion sekä Porin seudun karttoja. Ihmeen paljon kunnallisia (kunnollisia?) autiotupia ainakin karttojen perusteella. 12.1.2005 Mihin sitten? Ehkä Suomenlinnaan jonain kauniina iltana makuupussin kanssa aaltoja katselemaan. Tai Nuuksion liepeille. Ihmeen vaikea keksiä innostavaa lähikohdetta, vaikka eilen olin luennoimassa aiheesta Tiirismaan ladun teemaillassa. 24.11.2004 Päivitin Utsjoki-Kilpisjärvi -reissun päiväkirjan. Sitä editoidessa tulin (taas) pohtineeksi, kuinka paljon minä kertomuksellistan tosiasioita. Ja siloittelen. Ja näytän vain sen, minkä tahdon näyttää. Eli älkää ottako kovin tosissanne. Syötteen jutun kanssa sama homma. Ja aivan erityisesti mietitytti viime keväinen Kaldoaivin reissu, josta autenttiset päiväkirjamerkinnät puuttuivat akuutin tunturivitutuksen takia juuri niiltä päiviltä, jolloin niitä olisi tarvittu tunteiden opettavaiseen dokumentointiin. Eskolan perheen perinteisen ensilumiretken dokumentoin isän kuvien avulla. Niin ja muutamasta vanhasta retkestä päivittelin lyhyet kuvaukset. 9.11.2004 Viime viikonloppu Syötteen kansallispuistossa. Mieleen jäi musertava pimeys. Ei lunta, ei aurinkoa, ei tähtiä. Sumua, harmautta ja iltaneljästä alkaen pimeää. Viime vuoden loppusyksyreissut olivat mukavampia - silloin päällimmäisenä tunteena oli levollisuus, rauhallinen valmistautuminen talveen. Nyt jotain oli mennyt pieleen: lumi oli sulanut. Miinuspuolelle kertyi myös huono yö junassa: keskipediltä vyöryi kupliva kuorsaus ja ylhäällä oli helvetin kuuma. Niukasti pääsin silti plussan puolelle. Syötteen maasto on upeaa, autiotuvat kauniita ja rauhallisia. Ja luontokeskuksen opastajatar yhtä aulis ja vilkkusilmäinen kuin Evokeskuksella. 12.10.2004 Aloin päivittää Utsjoki-Kilpisjärvi-reissua. Reitti, päiväkirja, kuvat ja varustehuomioita - hiljakseen. Lokakuun reissu suuntautui Kurjenrahkaan Markon kanssa. Sattui hieno sää ja hyviä suppilovahveroita. Kurjenrahkasta kertoo myös ensimmäinen Retki-lehden (6/04) juttuni. 9.9.2004 Tulin aamulla Kilpisjärveltä. Tuntuu todella oudolta olla tietokoneen ääressä. Sydän on vielä täynnä vaeltamista, vaellusrutiineja, käsittämättömän moninaista (ja välillä tosi yksitoikkoista) luontoa. Kaikkea sitä kolme ja puoli viikkoa, ja nyt aika alkaa jo kullata muistoja. Mailasin siitä jo näin: "Tenomuotkalta länteen kulkiessa puhalsi väliin aika navakkakin länsituuli. Sellainen, joka vie mennessään kaiken turhan ja jättää olennaisen. Aurinkoa, isoja lumipilviä, tuulen kohinaa, pikkulampia, joiden väri vaihtui hetkessä syvänsinisestä teräksenharmaaseen." Tärkeintä: suorittaminen vaihtui reissun aikana kokemiseen. Kirjoittelen kunhan kerkeän. 8.8.2004 Kirjoittelin Lemmenjoen kertomuksen. Lukijan (ja kirjoittajankin) kannalta olisi varmasti kiinnostavaa saada samanaikaisesti lukea myös retken muiden osanottajien kertomukset. Vaan jos haluat lukea hyvän retkikertomuksen, suosittelen isosiskoni fiilistelyä Hetta-Pallakselta (kts. kirjoitus "Omin jaloin"). Jussi Kiven kirjoittama, vasta ilmestynyt Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas sen sijaan ei juuri innostanut, lähinnä johdonmukaisuuden puutteen takia. Puolivakavissani suunnittelen kritiikkiä Retki-lehteen. Utsjoki-Kilpisjärvi alkaa vaikuttaa todennäköiseltä. Ensi viikon sunnuntaina on lähtö, ja 12.9.2004 paluu. 23.7.2004 Kävelyharjoituksia Peuranpolulla ja Salamajärven kansallispuistossa. Jalkapöydät olivat ainoa ongelma. Tai no oli allergiaa ja hyttysiä ja kuuma ja liian pitkät matkat ja ajattelin varsin skeptisesti elo-syyskuun pitkää reissua. Mutta ei muuta. Salamajärvi on Etelä-Suomen kaunein puisto, ja Lestijärven rannalla on kauniita uimarantoja. Autiotupatilasto komistui seitsemällä: siitä on tullut jonkinlainen vastenmielinen mittari. 21.6.2004 Lemmenjoella isän ja pikkuveljen kanssa, sitten melontakurssi ja vielä maastopyörävaellus Karhunpolulla. Näin pitää kesäloma käyttää. Vaeltaminen maistuu taas hyvälle. Utsjoki-Kilpisjärvi -suunnitelma etenee. Elina tulee alkumatkaksi mukaan, mikä varmaan vähentää vauhtia alussa, mutta lisää sitä lopussa. Kulkuyhteydet ja joenylitykset ovat tällä hetkellä hankalimpia. Vaskojoki? Pöyrisjoki? Lätäseno? 27.5.2004 Hieman heikko kevätkausi takana. Päijänteen kansallispuistossa oli huono sää, samoin Kaldoaivin retkellä. Eihän sään pitäisi vaikuttaa, vaan vaikuttipa silti, se ja moni muu asia: melkein kyllästyin koko vaeltamiseen. Dramaattista? Ohihan se meni, ja aika nopeasti. Kuhankuonon retki Samin kanssa osui nappiin, ja nyt olen ostanut läjän karttoja. Ylihuomenna Lemmenjoelle isän ja veljen kanssa, heti perään Karhunpolulle maastopyörällä. Ja elokuun puolivälissä odottaa kuukauden loma firmasta - ajattelin lähteä pienelle kävelylle Utsjoelta Kilpisjärvelle. Mutta Kaldoaivin reissua pitää vielä sulatella ennen kuin viitsin kirjoittaa siitä totuudenmukaisia muisteluksia. 14.3.2004 Täydentelin parin Etelä-Suomen retken tekstit. Mutta voi! Valtava takapakki yhdelle projektilleni! Hymiö. Joka kuukausi yksi yö ulkona -periaatteeni petti helmikuun osalta, kun Pyhätunturin lomamatkalla oli liian mukava vetäytyä saunan jälkeen lämpimään lomamökkiin Elinan viereen. Päijänteen kansallispuistoon hiihtämään ensi viikonloppuna, mutta entä sen jälkeen? Pääsiäiseksi Sevettijärveltä Nuorgamiin tai Utsjoelle? Tänä talvena ei pitänyt tehdä hiihtovaellusta. 18.1.2004 Kuvaprojekti etenee. Olen skannaillut parhaita. Pitää ryhtyä valmistautumaan tammikuun ulkonayöpymiseen. Kansallispuistoprojektissa seuraavana Repovesi. 9.12.2003 Joka kuukausi yksi yö ulkona on pitänyt toistaiseksi, tarkkaan kun lasken niin syyskuusta 2002 alkaen. Eikä ole todellakaan täytynyt väkisin. Työkaveri sanoi: "Minä en ymmärrä, mitä sinä siinä luonnossa näät." Niinpä. Mikäpä siinä luonnossa nyt voisi viehättää... Mutta aika kiinnostava asenne sivistyneeltä ihmiseltä: tavallaan kieltäytyä ymmärtämästä. Suurin osa ihmisistä kuitenkin sanoo, kun oikein hehkuttelen vaikka joulukuun aurinkoa: "Voi kun kuulostaa upeelta, mäkin haluaisin tolleen retkeillä." Minä ymmärrän sen halun ja ymmärrän, miksi se jää konditionaaliin. Kulkemista ei ole helppo aloittaa, jos siihen ei ole vankkaa perhe- tai harrastustaustaa. 13.11.2003 Ensimmäiset kuvat. Muotkalla minulla oli isän digikamera mukana, eipähän tarvinnut skannailla, kun niitä laittelin. Yritän varmaan vääntää noita kuvapaketteja hieman eri tekniikoilla, joskus olisi varmaan paikallaan esimerkiksi linkata niitä tekstiin. Aika hidasta tämä kuvavaeltelu, ja sääliksi käy modeeminomistajia. Evosivuille kertyi yksi kertomus lisää, kun kävin katsomassa loppusyksyn hiljaisuutta ja kuuntelemassa talveen valmistautuvia maisemia. 26.10.2003 Laitoin Lappi-osioon kertomuksen 21. Pallastunturi: Puikkosuksilla hangessa ja viimassa. Se on varoittava esimerkki ja siksi ehkä lukemisen arvoinen. 21.10.2003 Hammastunturista. Uskomaton on lokakuinen auringonvalo, kun oikein sattuu. Silti on sen viimeisen aamun lumisateen, kylmyyden ja pimeyden perusteella kaamosvaelluskielteinen olo. Joku viikonloppu lähimaastoissa, mutta ei enempää. Ajattelen kuukautta. Kesällä, kevyesti. Valokuvaprojekti näille sivuille ei oikein etene, jutut sentään. 17.9.2003 Ropilta palasin, mutta heinäkuusta alkaen haitannut vaellusinto ei laske. Kartat kuluvat enemmän pöydällä kuin maastossa. Sillä energialla saa siirrettyä aika paljon tekstiä verkkoon. Viikon 42 myöhäissyksyvaelluksesta olen jo tehnyt suunnitelman isosiskolle. Ja lukenut Väänäsen kirjan Hammastunturi - Ihmisten erämaa, ettei tarvitse ummikkona kummastella. Vaikuttaa kiinnostavalta kulttuurimaisemalta - ja melko turvalliselta kohteelta. Tie koko ajan lähellä, ja kuulemma Litmuorvaaran tutkan valo näkyy koko ajan... 31.8.2003 Huomenna lähden Ropin erämaahan reiluksi viikoksi. On se kolkka käymättä, ja Elina-kulta ynnä siskonsa Emilia tulevat mukaan. Testauksessa naapurin sedän Hilleberg Keron GT 3. Ja viikolla 42 Hammastunturiin, jos keli antaa myöten. Isosisko lienee lokakuun pimeiden iltojen tarpeessa. Siinä välissä hankin skannerin ja laitan näille sivuille typeriä omakuvia itsestäni tunturinhuipuilla ynnä kökköjä lappimaisemia.