Stuorrabogoaivin pohjoisrinteeltä pohjoiseen: Kietsimätunturien selänne, jonka itäpuolta
kuljin. Toinen vaelluspäivä yksin. |
Kietsimätunturien huippuselänne oli helppokulkuista mutta polutonta. Vain Stuorrabogoaivin
ja Jeageloaivin satulaan ilmestyi kuin tyhjästä tällainen polku 200 metrin
ajaksi. |
Tundraa Pahtajärven jälkeen. Sateinen sää näkyi mönkijäuran kuraisuutena. Ilman uraa
varvikkoiset, loivat tunturit olisivat todella hidaskulkuisia. |
Helteinen lounastauko Naltijärven tuvalla. Alkusyksyn sää näytti parhaita puoliaan. |
Auringonlasku Pöyrisjärvellä oli yksi reissun kohokohdista. Teltta oli rannalla hiekkatievan
päällä - upea näköala ja hyvä yöuni. |
Puolen kilometrin kahlauksen jälkeen. Sinne se mönkijäura sukeltaa. Pöyrisjärven
vesi oli korkealla: normaalisti rantahiekkaa voi kävellä, nyt vesi ulottui polviin. |
Sengajoen mönkijälautan kävin hakemassa uimalla vastarannalta. Sainpahan rinkan kuivana
yli. Lisää kuvia. |
