Kun kerrastot pesee kolmen päivän välein, ne eivät ala haista. Pyykki kuivumassa
Vaskojoen kämpän hienossa saunassa. |
Kiasman muotoinen koivikko Kutusuvannonpään luoteisrinteellä. Päiväretki osoitti,
että ko. tienoo on hankalakulkuista. |
Kutusuvannonpäältä Kietsimätuntureille. Sinisenä hohtava, parikymmentä kilometriä
pitkä selänne kiehtoo ja houkuttelee... |
...myös tässä kuvassa. Kutusuvannonpäällä. Komea ilma. |
Päiväretken paluumatka tehtiin järkevämpää reittiä: kuljimme Kutusuvannonpään selännettä
mahdollisimman pitkään kämppää kohti. Kuvassa näkyviä poikittaisia soraharjuja
oli luoteisrinteellä paljon enemmän. |
Lounaspaikka löytyi Kutusuvannonpään ja huippu 442:n välisestä kurusta. Pieni puro
ja tuulensuojainen notkelma. |
Maisema lounastasanteelta, josta kuru putosi jyrkästi monta metriä alemmas. |
Illaksi selkeni, ja saunatauoilla kelpasi katsella Latnjoaivia tuvan pihasta. Uimassakin
käytiin. |
Seuraavana päivänä. Juomatauko Roavvejohkan rannalla, kohdassa, jossa joki pääsee
tunturien välistä. Joen eri puolilla kulki eämääräisiä polkuja. |
Isän suosikkieväät teetauoilla, joita pidimme paljon, sopivan pitkiä ja aina kauniilla
paikoilla. Lisää kuvia. |